Kyseinen traktori on egronomian ja tyoturvallisuuden huippuyksilo! Ennen kuin minut paastettiin yksin rattiin, Jamie naytti minulle kuinka homma toimii, han ajeli pari kierrosta pellolla ja mina roikuin oppilaana vieressa. Tarrasin traktoriin kiinni kaikilla voimillani ja koitin olla katsomatta jalkoihini, joissa traktorin rengas viuhui 10cm paassa paljaista saaristani.. Fordi oli nahtavasti myos suunniteltu jollekin, jolla on n. 20cm pidemmat jalat ja huimasti enemman massaa kuin minulla. Ajaminen oli aika jannittavaa, koska yltaakseni polkimille minun piti istua ihan penkin reunalla ja jos viela halusin saada polkimet painettua pohjaan asti, minun piti suunnilleen seisoa koko painollani niiden paalla :D Muutaman kerran saattoi tulla turvavyota ikava..
Heinanteko aiheuttaa kiireita jo ihan yksistaankin, mutta lehmat taisivat tanaan olla sita mielta, etta kaipasimme viela vahan enemman hommia, ja paattivat sitten viela karata laitumelta. Tanaan ei tarvinnut muuten sitten kuntoillakaan, riitti kun juoksi pillastuneen lehmalauman perassa niin kovaa kuin kintuista ikina vain pystyi. Lamminta oli yli +25 astetta ja ilma oli todella kostea, joten kylla tuossa juoksupuuhassa kuuma tuli!
Taalla tehdaan kuivaa heinaa, mika nain suomalaisesta nakokulmasta tuntuu vahan vanhanaikaiselta. Tilan vaki puolestaan oli aivan ihmeissaan, kun kerroin, etta Suomessa melkein kaikki nurmi korjataan talteen sailorehuna, ja todella harvat tekevat enaa kuivaa heinaa. Taalla Kanadassa maksetaan maidon rasvasta ja sen vuoksi myos tiloilla yritetaan kaikin mahdollisin keinoin saada maidon rasvapitoisuus mahdollisimman korkeaksi. Kuivaheinan syottaminen nostaa maidon rasvapitoisuutta ja sen takia sita syotetaankin taalla paljon. Jamien mukaan kuivaheinalla kasvaa myos hyvannakoisia syvarunkoisia lypsylehmia, joten se on toinen syy talle rehuvalinnalle. Koska taman tilan elaimet ovat nayttelyelaimia, elainten ulkonaolla on tietenkin suuri merkitys.
Harjoittelutilallani viljellaan enimmakseen nurmea, jonka seoksessa on mukana ainakin apilaa, timoteita ja kuulemma sinimailastakin. Jonkin verran on myos rehumaissia. Viljaa tilalla ei viljella, koska siina ei kuulemma olisi mitaan jarkea, villielaimet vain soisivat sen kaiken kuitenkin.
Nain kesalla kaikki elaimet ovat yota paivaa ulkona laitumella, lypsylehmat otetaan sisaan vain lypsyn ajaksi. Elaimet elavat lahes taysin laidunruoholla, lypsylehmille tarjotaan lypsyn yhteydessa kuivaa heinaa ja vakirehua. Ruokinta on yksinkertaista, mutta lehmat tuntuvat lypsavan hyvin. Taalla ei mitata lehmien tuotosta vuositasolla, kuten Suomessa, vaan taalla puhutaan paivatuotoksista. Taman tilan lehmat tuottavat kuulemma keskimaarin 20-30kg maitoa lypsykertaa kohden. Eli paivassa 40-60kg maitoa. Jamien mukaan se tekisi vuodessa 8000-10 000 kg maitoa/paa, mika on samaa luokkaa mita Suomessakin tavanomaisilla tiloilla. Taytyy kuitenkin ottaa huomioon, etta tama on luomutila, eika tavanomainen ja luomussa tuotanto on yleensa vahemman intensiivista kuin tavanomaisessa. Taalla Kanadassa parhaiden karjojen elaimet kuulemma tuottavat vuodessa keskimaarin 12 000 - 17 000 kg maitoa/paa, mika on aivan jarkyttavan paljon. Ainakin itseani vahan mietityttaa, kuinka tuollaisia maaria tuottavat lehmat edes pysyvat terveina ja kuinka pitkaikaisia ne lopulta sitten ovat..
Talla tilalla panostetaan todella paljon jalostukseen. Jamie siementaa itse elaimensa ja tuntuu seuraavan todella tarkkaan, millaisia sonneja kayttaa lehmilleen. Taalla tilalla tehdaan 3kk valein elainten jalostusarvostelu siihen valtuutetun ja koulutetun henkilon toimesta. Elaimet luokitellaan niiden tulosten perusteella luokkiin hyva, hyva+, erittain hyva ja erinomainen. Erinomaisen luokituksen elain saa, jos se saa yli 90 pistetta sadasta. Talla tilalla on talla hetkella 3 erinomaisen luokituksen saanutta elainta. Jamie ja Maida ovat pyorittaneet tata tilaa vasta 3 vuotta, ja siihen nahden tulos on aarimmaisen kova. Tilan "taso" merkataan paperille ja paperi kiinnitetaan navetan ovipieleen, jolloin kuka tahansa navettaan tuleva vierailija pystyy samantien tarkastamaan, millaisia luokituksia tilan elaimet ovat saaneet. Mita paremmin tila suoriutuu, siita on tietysti hyotya elaimia myytaessa, mutta ilmeisesti siita on jotain muitakin etuja. Systeemi vaikutti melko monimutkaiselta, kun Jamie selvitti sita minulle tanaan. Paasen kuitenkin ilmeisesti myohemmin tana kesana tutustumaan jarjestelmaan paremmin, kun paasen kaymaan isantaperheeni sukulaisen karjatilalla. Tama sukulainen on jokin kuuluisa karjanayttelytuomari taalla Kanadassa ja han on luvannut kertoa minulle enemman tasta arvostelupolitiikasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti