19. Paiva: Yllatyksia ja yokotyksia

Etta tallainen paiva tanaan.

Herasin flunssahorkkaisesta unestani keskiyolla siihen, etta lehma huutaa kurkku suorana hataisella aanensavylla. Hetken aikaa molinaa kuunneltuani ja kuulosteltuani, onko kukaan muu herannut meteliin ja lahtenyt tarkastamaan asiaa, paatin, etta tuollainen huuto ei ole ihan normaalia ja lahdin ulos. Talla alueella kuitenkin liikkuu kojootteja, susia ja mustakarhuja, niin parempi pelata varman paalle. Navetassa metelin aiheuttajaksi selvisi navettaan poikimista odottamaan jatetty hieho ja hetken paasta loytyi vasikkakin sontaloorista. Kaikki naytti olevan hyvin, uusi aiti vain oli hieman aanekkaampaa sorttia ja yritti jumalattomalla moyrynnalla kai saada vasikkaansa luokseen. Raahasin vasulin lehman eteen, joka alkoikin samantien nuolemaan sita tarmokkaasti puhtaaksi. Muistan joskus lukeneeni suomalaisia keskustelufoorumeita, joilla kilvan manailtiin sita, kuinka pitkalle jalostetut rodut ja etenkin holsteinit olisivat jalostuksen tuloksena menettaneet "aidinvaistonsa" ja kiinnostuksensa vasikoiden hoivaamiseen. Saattaa viela olla turhan aikaista sanoa tata, mutta taalla ainakin tahan mennessa kaikki nakemani lehmat ovat olleet suorastaan yli-innokkaita hoivaajia.. Viimeyoinen vasikkaoperaatio ei ainakaan kumonnut tata vaitetta.

Aamulypsyn jalkeen elainlaakari kurvasi paikalle tekemaan tilan lehmille tiineystarkastuksia. Jamie oli koonnut listan kaikista lehmista, jotka olivat 1-3kk siemennyksesta, tyhjia (siementamattomia) tai joiden kiimaa ei oltu havaittu. Listalla oli n. 3/4 tilan lehmista, joten hommaa riitti hetkeksi.

Elainlaakari tunnusteli perasuolen kautta lehman kohtua ja munasarjoja ja katseli perasuoleen tyonnetyn ultra-aanilaitteen avulla, loytyyko kohdusta sikiota ja milta munasarjat nayttavat. Ultra-aanilaite oli kannettavaa mallia ja siina oli nenalle silmalasien tapaan laitettava "naytto", jonka kautta ELL katseli ultra-aanilaitteen loytamaa kuvaa lehman sisalta.

Jamie sanoo olevansa onnellinen, etta elainlaakari kay heidan tilallaan vain 8 viikon valein.. Hanen mukaansa tavanomaisilla tiloilla saattaa ELL kayda jopa 2 viikon valein, kun kaynnistetaan elainten kiimoja laakkeilla.. Enimmakseen ELL tulee talle tilalle vain tekemaan tiineystarkastuksia, mutta samalla hoidetaan myos muita juoksevia asioita, niin myos tallakin kertaa. Lehmalta, jolla oli ollut juoksutusmahan kiertyma ja joka oli jouduttu sen vuoksi leikkaamaan, poistettiin tikit. Toiselta lehmalta loytyi valtavan kokoinen patti oikean etujalan kyynarpaan takaa. ELL tunnusteli pattia ja tuumasi sen olevan tulehduspatti ja olevan taynna mataa.

ELL tokkasi ensin pattiin neulan varmistuakseen patin sisallosta, ja kun neulaa pitkin alkoi valua harmaanruskeaa mataeritetta, diagnoosi oli silla selva ja kaivettiin skalpelli esiin ja vedettiin kyynarpaahan muutaman sentin mittainen viilto..

... Josta alkoi valua litroittain veren ja madan sekaista monjaa. Nami! Lehma ei tuntunut olevan moksiskaan viillosta, se ei edes varahtanyt siita, lieneeko helpottunut ihonalaisen paineen laskemisesta.. Elainlaakarin mukaan lehma oli kolhaissut kyynarpaansa johonkin tai sita oli pistanyt jokin, joka oli saanut aikaan tulehdusreaktion elaimessa.

Hoidettavien elainten listalle paasivat myos vasikat, joilla oli "pink eye", eli infectious bovine keratoconjunctivitis (IBK), suomalaiselta nimeltaan infektiivinen keratokonjunktiviitti. IBK on karpasten levittama tauti, joka johtuu Moxarella Bovis -nimisesta bakteerista. IBK aiheuttaa naudalle silmatulehduksen, joka iskee etenkin nuoriin elaimiin. UV-sateilylle altistuminen voi myos laukaista tulehduksen ja taman vuoksi suurin osa IBK-tapauksista onkin kesa-aikaan. Hoitamattomana IBK voi pahimmillaan aiheuttaa jopa sokeutumisen. IBK:sta voi lukea lisaa taalta (englanniksi).

Kuvasta nakyy IBK:n aiheuttama varimuutos silmassa, se on vaalea ja osittain vaaleanpunainen, mista taudin kansanomainen nimi, pink eye, johtuukin. Elaimia hoidettiin silmatipoilla ja nahan alle pistoksena annettavalla laakkeella. Jos silmatipat eivat ole tehonneet 3 paivan kuluttua, hoito taytyy uusia.

Kuvasta myos nakyy, etta talla tilalla on palvisilsaa.. Palvisilsaa on talla hetkella nakyvilla vain kahdella vasikalla, mutta todennakoisesti koko karja on sen kantaja. Taalla Kanadassa palvisilsa ei ole samalla tavalla saneerattava tauti, kuin Suomessa. Suomessa palvisisan esiintymisesta on aina ilmoitettava ja siita on hankkiuduttava eroon. Elaintautien torjuntayhdistyksen sivuilta loytyy lisaa tietoa palvisilsasta ja sen saneerauksesta. Kanadassa seka elainlaakarit etta karjanomistajat tuntuvat vain kohauttelevan olkapaitaan talle taudille, se on taalla tauti, jolle ei kuulemma voi mitaan ja sita on vain siedettava. Tilalla tanaan kayneen elainlaakarin mukaan taalla ei edes ole tarjolla rokotetta palvisilsaa vastaan. Joskus aikaisemmin sellainen kuulemma on ollut, mutta sen valmistus lopetettiin, koska kukaan ei ostanut sita. Elainlaakarin mukaan skandinaviassa halutaan torjua palvisilsaa, koska nahkateollisuus on meilla niin paljon merkittavampaa, mita taalla Kanadassa...

Palvisilsa voi tarttua naudoista myos ihmisiin ja minua vahan huolettaa, jos tuon sen (tai jonkin muun taudin) taalta mukanani Suomeen.. Taalla kayneen ELL mukaan riskin pitaisi olla minimaalinen, koska ihmisena kuitenkin kay pesulla paivittain ja hygienia on muutenkin vahan suurempaa mita naudoilla. Asia mietityttaa silti, ja taidankin ainakin oman mielenrauhani vuoksi jattaa taalta lahtiessani kaikki tyovaatteeni tanne. Kirpparilta 50 sentilla ostetut farkut ja 20 sentilla ostetut t-paidat eivat kuitenkaan niin iso rahallinen menetys ole, ettenko siita toipuisi :D Palvisilsalla on ainakin jo nyt psykologinen yliote minuun, olo tuntuu likaiselta, joka paikkaa muka kutittaa ja tahtoisin vain kuurata itseni juuriharjalla ja Virkon S:lla puhtaaksi, vaikka en ole edes koskenut akuutisti palvisilsaa sairastaviin elaimiin..